*** Tiedote/Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia: Ulkomaalaistaustaisten koulutustaso Suomessa oletettua parempi - samastuminen suomalaisuuteen vaihtelee ***

14.09.2018, 09:45 Tiedotepalvelu

Maahanmuutto on muuttanut Suomea, pääkaupunkiseutua ja Helsinkiä. Muutoksen myötä on kasvanut myös tarve tietää enemmän siitä, miten maahanmuuttajat ja heidän lapsensa löytävät oman paikkansa yhteiskunnassa ja pärjäävät elämässä. Maahanmuuttoa on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, sillä seudulla asuu noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Helsingin kaupunginkanslian tuore tutkimuskatsaus tarkastelee ulkomaalaistaustaisten väestön kotoutumista ja elämäntilannetta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla muun muassa maahanmuuton syyn, koulutustason sekä kielitaidon näkökulmista.

Raportin tiedot perustuvat Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen (UTH) tuottamaan aineistoon. Analyysi osoittaa, että 15-64-vuotiaiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten välillä on useita merkityksellisiä eroja. Työllistymisen ja koulutustason osalta tilanne on parempi kuin mitä rekisteriaineistojen perusteella on aiemmin päätelty ja ulkomaalaistaustaiset ovat usein korkeasti koulutettuja. Toisaalta ulkomaalaistaustaisten asema työmarkkinoilla on suomalaistaustaisia heikompi: heidän työsuhteensa ovat useammin määräaikaisia tai osa-aikaisia ja suuri osa pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista on tehtäviinsä ylikoulutettuja.

Ulkomaalaistaustaiset eivät ole yhtenäinen joukko - vaikein tilanne on pakolaistaustaisilla

Vaikein tilanne sekä työmarkkinoilla että ylipäätään kotoutumisen osalta on pakolaistaustaisesti Suomeen tulleilla, ja etenkin pakolaistaustaisten naisten asema työmarkkinoilla kaipaa kohentamista. Tutkimus osoittaa, että koulutus edistää maahanmuuttajien työllistymistä. Myös suomen tai ruotsin kielen taidosta on hyötyä sekä työmarkkinoilla että kotoutumisessa. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin myös paljon työpaikkoja, joihin voi työllistyä osaamatta kotimaisia kieliä.

Ulkomaalaistaustaiset muuttavat Suomeen yleisimmin perhesyiden ja avioliiton takia. Myös työ ja opiskelu ovat yleisiä maahanmuuttoperusteita, mutta ne korostuvat tutkimuksen mukaan Helsingissä ja Espoossa enemmän kuin Vantaalla. Pakolaistaustaisten osuus seudun ulkomaalaistaustaisista oli tämän aineiston valossa noin kymmenen prosenttia.

Noin kolmannes ulkomaalaistaustaisista samastuu suomalaisuuteen - seitsemän kymmenestä taustamaahansa

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista vajaa seitsemänkymmentä prosenttia samastui täysin tai melko paljon taustamaahansa ja noin kolmannes puolestaan täysin tai melko paljon suomalaisuuteen. Identifikaatiokotoutuminen Suomeen on vahvempaa niillä, jotka ovat asuneet maassamme pidempään, ja myönteistä vaikutusta näyttää olevan myös suomen tai ruotsin kielen taidon paranemisella. Pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 asuneista ulkomaalaistaustaisista yli puolet ei kuitenkaan samastunut suomalaisuuteen lainkaan tai samastui vain vähän.

Ulkomaalaistaustaisten kotoutumisessa ei ole suuria eroja Suomen sisällä

Ulkomaalaistaustaisten kotoutumisessa, elinoloissa ja elämäntilanteessa ei ole suuria eroja pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä, eikä myöskään seudun suurten kaupunkien välillä. Tulevaisuudessa erot alueiden ja kaupunkien välillä voivat kuitenkin kasvaa, jos ulkomaalaistaustaisen väestön rakenne eriytyy. Erilaiset toimintaympäristöt edellyttävät paikallisiin olosuhteisiin sovitettua kotouttamispolitiikkaa. Siksi kehitystä kannattaa seurata tiiviisti, ja tähän seurantaan tarvitaan rekisteriaineistojen lisäksi myös UTH-tutkimuksen kaltaisia haastattelututkimuksia.

Helsingin kaupunginkanslian tuore raportti antaa yleiskuvauksen ulkomaalaistaustaisten kotoutumisesta, hyvinvoinnista ja muusta elämäntilanteesta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Raportissa on verrattu ulkomaalaistaustaisia suomalaistaustaisiin sekä Helsinkiä pääkaupunkiseudun muihin kaupunkeihin ja pääkaupunkiseutua muuhun Suomeen. Ulkomaalaistaustaista väestöä on tarkasteltu eri taustamuuttujien mukaan jaoteltuna. Näistä tärkeimpiä ovat maahanmuuton syy, koulutustaso sekä suomen tai ruotsin kielen taito.

Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksessa (UTH) tarkasteltiin vuonna 2014 Suomessa asunutta 15-64-vuotiasta ulkomaalaistaustaista väestöä etenkin työn, koulutuksen, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmista. Ulkomaalaistaustainen on henkilö, jonka molemmat vanhemmat, tai ainoa tiedossa oleva vanhempi, on syntynyt ulkomailla. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista ulkomaalaistaustaisista on myös itse syntynyt ulkomailla, mutta osa heistä on syntynyt Suomessa. Pääasiassa käyntihaastatteluihin perustuneen aineistonkeruun ja koko maata koskevan tutkimuksen toteuttivat Tilastokeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.

Yhteyshenkilöt:

Lisätietoja tutkimuksesta: erikoistutkija Pasi Saukkonen, puh. 09 310 36405, e-mail: pasi.saukkonen@hel.fi Viestinnän yhteyshenkilö: tiedottaja Tero Lahti, puh. 09 310 36376, e-mail: tero.j.lahti@hel.fi

Kuvat:

https://www.sttinfo.fi/data/images/00687/2bec5e66-a43d-4eac-b562-9721c3134596.png

https://www.sttinfo.fi/data/images/00530/b0bfe43b-241b-43cb-8424-2a79db0a6719.png

https://www.sttinfo.fi/data/images/00957/b83c7de7-305c-432c-a001-efd5766f31c1.png

https://www.sttinfo.fi/data/images/00139/1e30d211-88c0-411f-b823-4c77c95cb638.png

https://www.sttinfo.fi/data/images/00106/fda330b1-3d8d-4c37-81cd-da09843db6e4.png

Linkit:

Tutkimuksen pääkohdat pähkinänkuoressa. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_09_13_pahkinankuoressa_Saukkonen_Peltonen.pdf

Pasi Saukkonen & Juho Peltonen: Eroja ja yhtäläisyyksiä - ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla. Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi -tutkimuksen tietojen valossa, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuskatsauksia 2018:2, pdf-julkaisu. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_09_13_Tutkimuskatsauksia_2_Saukkonen_Peltonen.pdf

Helsingin kaupunkitutkimus ja -tilastot -yksikkö on kaupunkitutkimuksen asiantuntija. Tutkimuksen kohteina ovat asuminen, elinolot, alue- ja kuntatalous, kansalaisten osallisuus ja kaupunkikulttuuri. Yksikkö huolehtii myös kaupungin tilastotoiminnan perustietovarannoista ja tilastotietokannoista, tilastojulkaisuista sekä kirjasto- ja tietopalvelusta.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_09_13_pahkinankuoressa_Saukkonen_Peltonen.pdf
https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/18_09_13_Tutkimuskatsauksia_2_Saukkonen_Peltonen.pdf
STT
Bookmark and Share